Urjalan kunnan TVT:n opetuskäytön strategia

Työryhmän ehdotus

Lähtökohdat

Opetusministeriö edellyttää kouluilta ja kunnilta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laatimista. Urjalan koulutuslautakunta on asettanut keväällä 2002 työryhmän laatimaan kuntakohtaista strategiaa.

Työryhmän jäseninä ovat toimineet koulutuslautakunnan puheenjohtaja Jari Mustajärvi, sivistystoimen johtaja Aulis Ruuska, hallintojohtoja Pekka Kurikka, atk-tukihenkilö Heli Kettunen, lehtorit Juhani Heikkilä ja Harri Lammi sekä koulun johtaja Seppo Pirhonen, joka on toiminut työryhmän puheenjohtajana. Puheenjohtaja on myös laatinut tämän raportin.

Valtakunnallisesta suosituksesta poiketen työryhmä valitsi tavoitevuodeksi vuoden 2005.
Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa. Lisäksi on tehty laite- ja ohjelmistokysely sekä opettajien osaamista kartoittavat kyselyt ja pyydetty koulujen lausunto opetussuunnitelmallisesta sisällöstä.

Työryhmän opettajajäsenet osallistuivat Opekon järjestämään kolmen opintoviikon laajuiselle kurssille Heinolan kurssikeskuksessa syksyllä 2001.

Vuosina 1996-97 toteutettiin Urjanet hanke, jolloin kouluihin hankittiin valtion tuella tietokoneita, suoritettiin verkotus ja syntyi Epinet-seutukuntaverkko. Kaikki opettajat koulutettiin silloisen ajokorttitason mukaisesti.

Nykytilan kuvaus

Pulmia riittää

Pahimmaksi pulmaksi opettajat kokevat sen, että tietokoneet ovat eri-ikäisiä ja niissä on monenlaisia käyttöjärjestelmiä, koska koneita on hankittu vähitellen. Kouluissa on koneita 216-koneista uusimpiin. Käyttöjärjestelmät vaihtelevat windows 2:sta uusimpiin. Lisäksi merkkikirjavuus on suurta, koska osa laitteista on hankittu käytettyinä tai saatu lahjoituksina eri tahoilta. Edellinen suurhankinta ajoittui vuoteen 1997, joten konekanta on auttamattomasti vanhaa.

Internet- yhteydet eivät aina toimi ja joillakin kouluilla sähköpostiyhteydet takkuavat. Hankalaksi koetaan se, että atk-tukihenkilön palvelua ei useinkaan saada kovin pian, koska kunnantalon tarpeet menevät edelle ja opetustyö vaatii oman aikansa.

Tietokoneita on myös liian vähän ja nykyisin vaadittaisiin jo koneisiin CD-asemat, joita vanhoihin laitteisiin ei kannata asentaa.

Myös ohjelmissa on paljon kirjavuutta. Tekstinkäsittelyä varten on erilaisia ohjelmia ja muita ohjelmia on hankittu sattumanvaraisesti määrärahojen puitteissa. Kun ohjelmat ja koneet eivät pelaa, jää niiden käyttö ajanpuutteen takia aiottua vähäisemmäksi.
Opettajat ovat saaneet vuosina 1996-97 melko perusteellisen koulutuksen. Osa opettajista on kuitenkin vaihtunut ja kun kouluilla ei ole ollut käytettävissä kaikkia ohjelmia on ainakin taulukkolaskenta, tietokanta ja esitysohjelmien käyttö jäänyt vähäiseksi. Myös kotisivujen koostaminen on jäänyt muutamilla kouluilla tekemättä.

Sähköpostin seuranta ei ole riittävän säännöllistä. Posti tulisi tarkistaa päivittäin, jotta sitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Yhteysongelmat ovat vaikuttaneet tällaisen käytännön muodostumiseen.

Kouluissa on paljon muitakin asioita kuin tietokoneet, tietotekniikka ja viestintäkasvatus. Koko ajan tulee muita uusia asioita esim arviointi ja uudet opetussuunnitelmat ja erilaiset kampanjat ja strategiat, jotka pitäisi hoitaa. Ajankäyttö on rajallista nykyisillä resursseilla. Myöskään sisältötuotanto ei ole edennyt sillä tavoin, että sitä voitaisiin päivittäin hyödyntää tehokkaasti nykyisillä laitteilla. Uudet ohjelmat eivät toimi vanhoissa laitteissa ja myös sisäiset verkot pätkivät.

Hankalaksi koetaan se, että koulussa on vain muutama kone, jolloin oppilaita pääsee kerrallaan vain jokunen koneille, joissa on vielä erilaiset ohjelmat. Väillä täytyy muusta opetustyöstä hypätä katsomaan, mikä pulma siinä koneessa oikein on. Aina taidot eivät riitä asetusten muuttamiseen tai muihin pulmatilanteisiin. Aikaa ei tahdo olla ottaa selvää ohjelmistojen käyttöohjeista ja vikojen korjaamiseen.

Helpottaa ja innostaa

Tietotekniikka on myös helpottanut opetusta. Se on mahdollistanut yhdysluokissa joustavan ajankäytön ja tehokkaan työskentelyn. Se on auttanut opetuksen eriyttämisessä ja työn jakamisessa. Tekstinkäsittelyä on käytetty kouluissa eniten ja se mahdollistaa kirjoitelmien laadinnan ja korjaamisen ja on edistänyt prosessikirjoituksen käyttämistä. Myös toistoa vaativat esimerkiksi matematiikan trilliharjoitukset kertotauluissa, mittayksiköissä ja muunnoksissa ovat helpottaneet työtä. Samoin sanaluokkaohjelmat äidinkielessä.

Oppilaat ovat tietokoneista innostuneita ja menevät mielellään työskentelemään niillä. Valmiita opetusohjelmia halutaan käyttää ja laatia omia kirjoitelmia ja esityksiä sekä tehdä kuvia. Myös joissakin kouluissa on voitu harjoitella kuvankäsittelyä sekä piirros- että valokuvaohjelmilla. Englanninopetuksessa ohjelmat ovat myös tehokkaassa käytössä.

Koulun johtajat ovat voineet hyödyntää tietotekniikkaa pöytäkirjojen ja muiden toistuvien asiakirjojen laadinnassa ja tiedotteiden tekemisessä sekä kodin ja koulun välisessä vuorovaikutuksessa. Myös yhteydenpito muihin kouluihin ja koulutoimistoon sähköpostilla on todettu käteväksi.

Kokeiden ja arviointien laadinnassa on voitu myös hyödyntää tietotekniikkaa. Internet on mahdollistanut tietojen hakemisen. Useimmat oppilaat osaavat käyttää sitä, koska tietokone on useimmissa kodissa ja internet-yhteyksin yhä useammalla.

Yläasteella ja lukiossa on käytetty myös valmiita kursseja ja on laadittu aineistoja kotisivuille. Menosten koulu on Aamulehden palvelimella toimittanut omaa verkkolehteä. Nuutajärven koulu laati mm. historiassa lopputyöt tietokoneilla.

Ääni- ja kuvatekniikan hyödyntäminen on jäänyt melko vähäiseksi lähinnä puuttuvien laitteiden ja ohjelmien takia. Myös kotisivujen tekeminen on jäänyt vähälle huomiolle ja on pääosin ollut opettajien huolena.

Tietoturva

Koulujen koneisiin on atk-tukihenkilö asentanut kunnan lisenssillä toimivan virusturvaohjelman. Osassa internet-koneita on käytössä jatkuvasti päivittyvä ohjelmisto.
Salasanojen käyttö ja vaihto on melko vähäistä. toisaalta koneilla ei juurikaan ole sellaista tietoa, joka vaatisi salaamista. Oppilastiedot ja henkilörekisterit ovat salaamista edellyttäviä.
Suositeltavaa olisi pyytää vanhemmilta lupa oppilaiden kuvien, nimien ja tuotosten julkaisemiseen internetissä. Liitteenä eräs mallilomake.

Oikeata nettikäyttäytymistä on syytä korostaa. Myöskään piraattiohjelmia ei voida koulujen koneilla käyttää.

Ergonomia

Kouluissa on tietokoneita mitä erilaisimmissa paikoissa. Harvoin on ollut mahdollista hankkia niitä varten omaa kalustoa. Niinpä näytöt ovat yleensä liian korkealla. Näppäimistöjä varten on osittain hankittu erillisiä tasoja, mutta ranne- tai kyynärtukia ei ole juuri lainkaan. Usein tilat ovat melko ahtaat ja internet-koneilla joutuu samanaikaisesti työskentelemään useampi oppilas. tuolit ovat normaaleja oppilastuoleja. Häikäisysuojia ei ole käytössä.

Opettajilla hyvät perustaidot

Ala-asteiden (virallisesti vuosiluokkien 1-6 koulujen) opettajien tietotekniikkataidot on punnittu kyselyllä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastasivat eli 23 opettajaa.

Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot ovat kiitettävästi hallussa. Suurin osa on saanut peruskoulutuksen vuosina 1996-97. Tekstinkäsittely osataan hyvin. Selaimia osataan käyttää ja netistä etsiä tietoa. Sähköposti on useimmille tuttu. Sen sijaan sähköpostin päivittäisessä käytössä on vielä toivomisen varaa.
Tietotekniikan erityistaidot osataan vaihtelevasti. Urjalassa on niihin hyvin perehtyneitä opettajia ja osa on vähemmän ehtinyt tai halunnut paneutua asiaan. Kuva- ja äänimediaa opettajien tulisi vielä opiskella lisää. Tietenkin näihin asioihin tarvitaan laitteita ja ohjelmistoja.

Yläaste ja lukio

Yläasteen ja lukion opettajista yhtä lukuun ottamatta kaikilla on tietokone kotona. Internet-yhteys on 65 prosentilla, kännykkä 91 prosentilla .

Yläasteen ja lukion opettajista kaksi on suorittanut "Suomi tietoyhteiskunnaksi" viiden opintoviikon opinnot ja kaksi kolmen opintoviikon Suomi tietoyhteiskunnaksi opinnot. 48 prosenttia opettajista on suorittanut vuosina 1996-98 kunnan järjestämän koulutuksen.

Yläasteen ja lukion opettajista neljännes tuntee, ettei hallitse OPE.FI I-tasoa ja 57 prosenttia ilmoittaa hallitsevansa ne. Kakkostason ilmoittaa hallitsevansa 30 prosenttia ja yksi opettaja ylimmän tason.
Yläasteen selvitys kokonaisuudessaan liitteenä.

Valtakunnallisesti on tavoitteena, että kaikki opettajat hallitsevat OPE.FI I- perustaidot. Urjalassa voimme todeta, että tilanne on jo tämä. Tietenkin pientä taitojen palauttamista ja virkistämistä tarvitaan. OPE.FI II - taidot pitäisi hallita puolet opettajista. Olemme melko lähellä tätä tavoitetta. Oli mukava huomata, että asennoituminen sekä käyttämiseen että uuden oppimiseen on hyvin myönteinen.
Seuraavassa valtakunnalliset osaamistasot

OPE.FI:n tasojen sisällöt

OPE FI I-taso ( perustaitotaso, jonka kaikki opettajat hallitsevat)
Tietokoneen yleisimpien käyttömahdollisuuksien ja käyttöliittymää koskevien käsitteiden tuntemus
Tekstinkäsittely
Internet-selaimen käyttö ja sähköpostin perusominaisuuksien hallinta
Audio- ja videolaitteiden opetuskäyttö
Matkaviestimien perusominaisuuksien hallinta
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön periaatteiden tuntemus

OPE.FI II ( puolet opettajista )

OPE.FI I:n taidot ja lisäksi
Sähköpostin, www-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö
Opetussisältöihin liittyvä osaaminen: työvälineohjelmat ja opetussovellukset
Oman sisältöalueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus
Oppimateriaalin tuottamisen periaatteet
Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön sovellukset
Taito seurata välineiden ja ohjelmistojen kehittymistä
Tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien tuntemus

OPE.FI III ( 10 % opettajista)

OPE.FI II:n taidot ja lisäksi
Sisältö- ja ammattialakohtaiset sovellukset: esimerkiksi kuvan käsittely
Oman opetusalan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön syvällinen asiantuntemus, vahva pedagoginen käyttötaito
Taito opastaa kollegoja sekä toimia kouluttajana, oppilaitosyhteisön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa
Tietotekniikan erityisalueet
Dgitaalisen oppimateriaalin tuottaminen
Oppilaitoksen tietohallinnon edellyttämät tiedot ja taidot
Taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa

 

Valtakunnallinen tietostrategia, tavoitetila vuonna 2004 (OPM 1999 )

"Vuoteen 2004 mennessä Suomi on maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskunta. Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää osaamistaan ja käyttää laajasti tietovaraintoja ja koulutuspalveluja. Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut"

"Strategiakauden tavoitteena on, että yli puolella kaikista opetustoimen henkilöistä on hyvät valmiudet tieto – ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen ja lisäksi huomattavalla osalla opettajista on vähintään perusvalmiudet"

"Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto – ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian."

Pirkanmaan tavoitteet

Osaamisen vahvistamisessa:
· alueellisen kilpailukyvyn ja innovaatiojärjestelmän parantaminen
· teknologian ja tietoyhteiskunnan kehittäminen
· elinikäisen koulutuksen, työssä oppimisen ja yrittäjyyden edistäminen
· oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyö, työnjako ja osallistuminen kehittämis-toimintaan
· seutukuntien erikoistuminen osaamisalueilleen ja osaamisen vahvistaminen

Strategisena tavoitteena on edistää korkeatasoista koulutusta ja osaamista sekä luoda edellytyksiä innovaatioiden syntymiselle ja niiden hyödyntämiselle siten, että maakunnan talouden pohja vahvis-uu ja väestön työllisyys ja koulutustaso nousevat voimakkaammin kuin maassa keskimäärin ja että tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset ylittävät maakunnan väestöosuuteen suhteutetun tason.
Avaintoimenpiteet
* Oppilaitosten alueellinen verkostoituminen ja seudullisen kehittämisroolin
terävöittäminen
* Koulutus- ja osaamistarpeiden täsmentäminen ja ennakointi yhteistyönä sekä
oppimisen ja opetuksen laadunvarmistusjärjestelmän luominen (tutkintotavoitteisuus ja työelämäläheisyys)
* Maakunnallisen oppisopimusjärjestelmän vahvistaminen, yhtenäistäminen ja
organisointi oppilaitosten kanssa
* Korkeakoulutuksen kanavointi seutukuntiin olemassa olevaa oppilaitosverkostoa
hyödyntäen esim. seudullisten seminaarien kautta, ostopaketteina ja verkko-opetuksena

Etelä-Pirkanmaan yhteiset tavoitteet

Yhteisiä tavoitteita ei ole. Siirryttäessä koneiden ja ohjelmistojen vuokraukseen on käyty alustavia keskusteluja yhteisistä tavoitteista. Lukioilla on menossa yhteistyöhanke.

Urjalan kuntakohtaiset tavoitteet

Urjalan tietostrategiassa pyritään luomaan kaikille kouluille ja kaikille oppilaille
tasavertaiset mahdollisuudet saada tieto- ja viestintätekniikan avulla opetusta sekä oppia tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksia omassa koulutyössään. Tieto- ja viestintätekniikan eri muodot ovat kunnallisen vision mukaan tulevaisuudessa luonteva osa opetusta ja oppimista.

Pääperiaatteena on, että strategia voidaan kaikkien tavoitteiden osalta arvioida.
Arviointia pitää pystyä tekemään selkein mittarein. ( esim. suorituslistoin tai kyllä/ei mittarein). Hyvän onnistumisen kriteerejä on monilta osin pohdittu, mutta tähän strategiaan niitä on kirjoitettu opettajien osaamisen, laitekannan ja käytettävän tekniikan osalta, oppilaiden osaamisesta, kodin ja koulun yhteistyön uudet ulottuvuudet, ohjelmistojen ja oppimateriaalin osalta sekä verkkokoulun kehittämistyö.

Opetussuunnitelma tietotekniikan osalta sisältää oppilaalle asetettuja hyvän osaamisen kriteereitä. Toimintakulttuurin ja arvioinnin osalta hyvän onnistumisen kriteereitä tulee vielä tarkentaa. Oppilaan edistyminen ja osaaminen on koko strategian päämäärä.

Opettajien kannalta keskeisin tavoite on helpottaa päivittäistä opettamista ja kasvattamista. Tavoitteena mahdollistaa erilaisten työtapojen käyttö arkirutiineissa.

Yleistavoitteita

Vuonna 2005 tieto- ja viestintätekniikka on kiinteä ja luonteva osa koulujen opetustyötä. Opettajien taidot ovat yhtenäisellä tasolla siten, että kaikki opettajat on tieto - ja viestintätekniseltä osaamiseltaan OPE.FI. II -tasolla. OPE.FI III -tasolle koulutetaan neljä opettajaa, kaksi luokille 1-6 sekä yksi luokille 7-9 ja yksi lukioon. Koulutusta järjestetään kohdennetusti liittyen mm. verkko- opetusmateriaalin tuotantoon, pedagogiseen koulutukseen ja ohjelmistokohtaiseen kouluttautumiseen. Verkkoihin ja palvelimiin liittyvä tekninen koulutus hankitaan tarvittaessa koulutoimen ulkopuolelta..

Opettajat käyttävät työssään hyväksi avoimia oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä, joissa sovelletaan tiedonhankintaa, tiedonkäsittelyä ja jäsentelyä vaativia tehtäviä.

Urjalan oma tai seutukunnan yhteinen e- oppimisympäristö on laajassa käytössä jokaisella kouluasteella; opetusaihioita ja kurssikokonaisuuksia suoritetaan säännöllisesti eri asiakokonaisuuksin liittyen sekä ala - ja yläasteella että lukiossa. Opettajat osaavat vähitellen tuottaa myös itse oppisisältöjä, oman materiaalituotannon lisäksi käynnissä on projekteja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös koulujen erikoistuminen eri osa-alueisiin on mahdollistettu.

Verkkokouluhankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä myös naapurikuntien kanssa. Tästä rakennetaan yhteinen hanke, johon hankitaan ulkopuolista rahoitusta.

Selvitetään myös miten videoneuvottelulaitteistoilla voitaisiin edistää oppimista, kun laitteistot kehittyvät ja halpenevat.

Laitteistot ja verkot

Koulujen tieto- ja viestintätekninen toiminta on yhtenäistettyjen laitteisto-, verkko - ja ohjelmistoympäristöjen takia helppoa ja tasavertaista koulusta riippumatta.

Aseman ja Huhdin kouluissa 2,2 megabitin ja Kirkonkylän koulussa 4 megan kiinteät yhteydet. Muista kouluista ISDN- yhteys, joka muutetaan ADSL-yhteydeksi, kun operaattorin tekninen valmius sen mahdollistaa. Koulujen sisäiset verkot toteutetaan jatkossa langatonta tekniikkaa käyttäen, mikäli tekniikka sen mahdollistaa. Kauko-ohjaus ei toimi ISDN-yhteyksissä, joten ohjelmat täytyy asentaa paikan päällä ja myös paikallista atk-tukea tarvitaan. ISDN-tekniikalla voidaan useampi kone liittää Epinet-verkkoon ja Internettiin.

Seutukunnalla otetaan käyttöön vuokratyöasemat ja kaukotoimintana hoidettu helpdesk ostopalveluna. Tästä johtuen pyritään seutukunnallisesti yhtenäistettyihin käyttöjärjestelmiin ja ohjelmistoihin. Valkeakosken tietotekniikkakeskus hoitaa keskitetysti seutukunnan atk-tukihenkilöstön. palkkauksen. Laitteistolla on onsite-takuu eli toimimattomat laitteet korvataan uusilla. Pienillä kouluilla työasemien alasajo ja järjestelmän palautus tapahtuu CD-levyn avulla, koska etäoperointi ei toimi ISDN-yhteyksillä

Koulujen yhteiseksi toimintapohjaksi otetaan Pedanet-järjestelmä, jonka Valkeakoski on jo ottanut käyttöönsä. Pedanet on Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen koordinoima tutkimus-ja kehittämishanke, joka tarjoaa jäsenilleen helppokäyttöisiä ja luotettavia verkkotyövälineitä, joita ovat verkkolehti, OPSpro opetussuunnitelman luomiseen kehittämiseen ja ylläpitoon sekä Verkkoveräjä materiaalin kokoamis ja jakelualustaksi, jolla opettaja voi ohjata oppijaa oikeisiin kohteisiin "oikeille verkkolaitumille".

Oppilaiden perustaidot

Jokainen ala- asteen koulu tuo oppilaansa tässä strategiassa määritetylle osaamistasolle 6. luokan loppuun mennessä siten, että yläasteella oppilaille ei enää tarvitse opettaa tietokoneen peruskäyttöä. Osaaminen määritellään opetussuunnitelmassa siten, että taso on mahdollista arvioida toisen, neljännen, kuudennen ja yhdeksännen luokan jälkeen. Liitteenä on työryhmän ehdotus opetussisällöistä. Opetussuunnitelmatyöryhmä sovittaa sen tavoitteet kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan. Koulukohtaisesti tavoitteissa voi olla myös painotuseroja.

Yläasteella ja lukiossa tietokoneet ovat laajassa käytössä oppimisen auttajana ja mahdollistavat osaltaan uusien oppimismenetelmien - ongelmalähtöisen, projektioppimisen, yhteistoiminnallisen, yhteisöllisen ja tutkivan oppimisen - hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa.

Urjalan kouluilla on ulkoasultaan omintakeiset kotisivut, joilla olevien kaikille yhteisten palvelujen avulla vanhemmat, oppilaat ja opettajat voivat kommunikoida, tiedottaa ja julkaista kouluun ja koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Henkilöstöjärjestelyt

Kouluilla TVT-vastaava ( tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön) opettaja pitää yllä ja kouluttaa aina tarvittaessa koulun opettajien tietoteknistä osaamista. Hänelle maksetaan tästä erilliskorvaus, joka vastaa nykyistä tietokonelaitteiston hoidosta maksettua palkanlisää.

Jokaisen luokan opettaja pystyy opettamaan oppilailleen ne asiat, mitä luokkatasolle suunnitellussa TVT - opetussuunnitelmassa on esitetty. Koulukohtainen atk-vastaava on käytettävissä teknisen tai pedagogisen avun antajana.

Kunnassa on lisäksi saatavissa mikrotukihenkilön palvelut.

Laitteistojen määrät kouluittain

Jokaisessa opetustilassa on vähintään yksi internet-yhteydellä varustettu kone. Koulut, joissa on erilliset ATK- luokat , ovat luokkien ohjelmisto- , laitteisto- ja verkko-ominaisuuksiltaan yhtenäisessä ja ajanmukaisessa kunnossa. Myös laiteympäristön oikeaan ergonomiaan kiinnitetään huomiota. Nimitys ATK-luokka suositellaan korvattavaksi käsitteellä IT-luokka.

Koneita on kaksiopettajaisissa kouluissa vähintään 5 perusopetusryhmää kohden eli 10 konetta koulua kohden. Koneissa on ajanmukainen käyttöjärjestelmä ja CD-asemat. Lisäksi tekstikäsittelyä varten voidaan säilyttää koulussa toimintakunnossa olevat koneet niin kauan, kun ne toimivat. Koneet voidaan liittää tekniikan kehittyessä langattomaan lähiverkkoon.

Jossain koulussa kannattaisi kokeilla myös kannettavien koneiden käyttöä, koska ne eivät vaadi tilaa ja niitä voidaan helposti siirtää paikasta toiseen.
Aseman koulussa on IT-luokassa 11 konetta. Luokkaa hyödynnetään niin kauan kuin nykyiset laitteet toimivat. Kouluun hankitaan 25 konetta. Koneissa on CD-asemat. Jokaisesta opetustilasta on internet-yhteys. Koneet voidaan verkottaa langattomasti.

Kirkonkylän koulussa on oma IT- luokka. Se voidaan säilyttää niin kaunan kuin koneet toimivat. Koneita hankitaan 30 kappaletta. Varustus on sama kaikissa kunnan koululaitoksen vuosiluokkien 1-6 koneissa. Jokaisesta opetustilasta on internet-yhteys.

Yläasteella ja lukiossa on juuri ajanmukaistettu IT-luokka. Sen konekanta vaihdettaneen työryhmän saaman ilmoituksen mukaan, vaikka koneet on uusittu 2001. Toinen eli vanha atk-luokka tulisi varustaa paremmilla koneilla. Sinne voitaisiin hankkia jossain vaiheessa myös kannettavia koneita 25 kappaletta, jotta niitä voidaan hyödyntää monipuolisemmin muissa oppiaineissa.

Oheislaitteet ja ohjelmistot

Kaikissa kouluissa on jokaisessa luokassa yksi mustesuihkutulostin. Jokaisessa koulussa on myös skannerilla ja polttavalla CD-asemalla varustettu kone. Myös dvd-varustelu on tarpeen. Nämä lienee syytä laittaa opettajan käytössä pääasiallisesti olevaan koneeseen.
Jokaiseen kouluun hankitaan yksi dataprojektori ja digitaalikamera sekä web-kamera.

Kaikissa koneissa on uusin windows-pohjainen käyttöjärjestelmä. Vuokrakoneissa on Microsoft-Office 2000- paketti: (Word-tekstinkäsittely, Excel-taulukkolaskenta, PowerpPoint-esitysohjelma, Access-tietokanta Publisher-julkaisuohjelma ja Frontpage 2000-sivunteko-ohjelma). Seutukunnalla on Microsoft Office School Agreement-sopimus kolmivuotisena 1.8. 2002 alkaen.

Koulujen ohjelmistojakelu tapahtuu kiinteän verkkoyhteyden kouluissa ( Aseman, Huhdin ja Kirkonkylän ) Novell ZEN järjestelmällä vakioituihin työasemiin ja vakioiduin ohjelmin.

Valinnaisten verkkoyhteyksien kouluissa ( Halkivaha, Menonen, Nuutajärvi, Puolimatka ja Urjalankylä ) vakioituihin työasemiin ohjelma-asetukset tehdään paikanpäällä vakioiduin ohjelmin ja käyttöön jäävät työasema-imaget (CD).

Myös opettajat saavat kotikoneisiin MS-Office 2000 paketin käyttöoikeuden.

Koulujen ohjelmistotyypit ovat seutukunnallisesti yhtenäiset: hallinto- ja toimisto-sovellukset, opetuksen perusohjelmat, oppiainekohtaiset ohjelmat ja erityisopetuksen ohjelmat.

Verkkokäyttöjärjestelmänä on Novell Netware: tiedosto- ja tulostuspalvelut ja ohjelmistojakelu. Jokaisella oppilaalla on vähintään yksi käyttäjätunnus tai muutoin koulun on pidettävä kirjaa siitä, kuka milloinkin on ollut työasemalla.

Sähköposti hoidetaan Teamware-ohjelmalla sekä hallinnon, opettajien että oppilaiden osalta. Koulujen hallinto-ohjelmana Urjalassa on vastikään hankittu Primus-ohjelma.

Etäyhteysohjelma (kiinteän verkon koulut) NetOp-käyttötukipalvelu. Asianhallintaohjelmisto yhtenäistetään seutukunnalla, jolloin viranhaltijapäätökset ja johtokunnan asiakirjat yhtenäistyvät.

Hallinnon käytössä on ajanmukainen kone ja ohjelmisto. Yhteydenpito hoidetaan pitkälti sähköpostilla, lomakkeet täytetään näytöllä jne. Laskujen hyväksyminen on mahdollista myös verkossa.

Koulujen käytössä olevien ohjelmien käyttö vaati seutukunnallisesti vakioimista eli ohjelmistojen yhtenäistämistä. Työtä varten asetetaan työryhmä, jossa on edustajat eri kunnista ja eri koulumuodoista.

Vakiointi merkitsee sitä, että yksittäisiä CD-ohjelmia tai vastaavia muussa muodossa olevia opetusohjelmia voidaan käyttää vain perustellusti tarpeen mukaan. Ohjelmat pyritään hankkimaan seutukunnallisesti verkkoversioina ja laajentaen lisenssejä web-versioiksi. Ohjelmistovalintoja käytännössä toteuttaa yhteisesti sovitun hankintaohjelman puitteissa Valkeakosken tietohallinto. Se myös testaa ja asentaa ohjelmistot.

Urjalan paikallisena lähtökohtana on, että jokaisessa koulussa on kymmenessä koneessa kuvankäsittelyohjelma PaintshopPro tai Photoshop. Kaikilla kouluilla on myös piirto-ohjelma, joka tulee joissakin jo käyttöjärjestelmän mukana. Lisäksi hankitaan julkaisuohjelmisto esim Ms Publisher tai Adoben tai Corelin vastaava riippuen edellä tehtävistä valinnoista. Myös Flash-tekniikan käyttöönotto toteutuu suunnitelman loppuvuosina, jolloin saadaan toteutettua vektrorigrafiikkaa, animaatioita ja ääntä helpolla tavalla.

Oppianekohtaisia ohjelmia hankitaan vuosittain täydentäen nykyisiä ohjelmia. Uuden opetussuunnitelman myötä joudutaan uusimaan kirjasarjoja, jolloin hankitaan myös niihin kuuluvat tietokoneohjelmat. Ohjelmistolisenssit hoidetaan osittain kootusti koulutoimiston kautta tai yhteisesti seutukunnallisesti.

Kiertävällä erityisopettajalla tulisi olla kannettava kone, jossa olisi hänen tarvitsemansa erityisohjelmat. Seutukunnallisesti ollaan tekemässä yhteishankintaa Valkeakosken ideoimana. Urjalan erityisopettaja tarvitsisi Lexia-ohjelmiston.

Samoin Kirkonkylän koulun yhteydessä toimivien erityisluokkien ohjelmistotarpeet tulisi ottaa huomioon ohjelmistohankinnoissa.

Henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laadinta tullee lisääntymään myös normaalissa luokkamuotoisessa opetuksessa. Tällöin ohjelmistotarpeet tulee ottaa huomioon.

Yläasteen opinto-ohjaajan erityistarpeet tulisi ottaa myös huomioon. Hän on kokoamassa laaja sivustopakettia opinto-ohjauksen tarpeisiin.

Verkkokoulu omana ja seutukuntahankkeena

Tutustutaan erilaisiin vaihtoehtoihin esim Etelä-Karjala, Pedanet ja vaikkapa Liedon malli. Opettajien tuottamaa opetusmateriaalitarjontaa lisätään. Verkkokoulun sivuilla opettajien tiedotuksessa siirrytään elektroniseen muotoon siten, että kanavina toimivat webmail - sähköposti ja e- opettajainhuone. Verkkokoulun sivuille avataan verkko-opettamisen opassivusto. Materiaalitarjontaa kasvatetaan kaikilla kouluasteilla
Valtakunnalliset ja alueelliset verkkokouluhankkeet ovat käytettävissä ja omaa/seutukunnallista verkkokoulua kehitetään yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden koulujen kanssa.
Verkkokouluprojekti on yksi Urjalan kunnan /Etelä-Pirkanmaan seutukunnan suurimmista koulutoimen kehittämishankkeista. Syksystä 2003 alkaen hankkeelle palkattaan päätoiminen vetäjä. Toisen mahdollisuutena on mennä mukaan Lempäälän käynnistämään hankkeeseen joko yksittäisenä kouluna, kuntana tai seutukuntana.

TVT : n opetuskäyttöä koskevia kehityshankkeita jatketaan ja laajennetaan Verkkokoulu- hankkeen puitteissa, projektien etenemistä tuetaan ko. opettajien opetushuojennuksin ym. tarvittavin toimenpitein.

Koulujen omat TVT :n opetuskäytön strategiat niveltyvät kiinteästi muuhun opetussuunnitelmaan. Urjalan ja seutukunnan koulujen ja luokkien välistä yhteistyötä tietoverkkoja hyväksikäyttäen pyritään rohkaisemaan. Uusien oppimisympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa ja uudistettavissa opetussuunnitelmissa.

Oppilaille IT-passi

Ala- asteiden oppilaille kehitetty TVT - taitojen kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön kouluilla. Kuudennen luokan oppilaat saavuttavat yhteisesti sovitut tieto- ja taitotasot tietokoneiden käytössä. Kuudesluokkalaisen IT-passi voidaan suorittaa osittain jo luokilla 4-6.

Kuudesluokkalaisille suunnattuja kuntakokeita ja tasomittauksia voidaan toteuttaa verkkopohjaisessa oppimisympäristössä

Opettajien käyttötaidot ja koulutus

Opettajien koulutuksessa painotetaan yksilöllistä lähiohjausta, tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät koulutukset hoidetaan kunnan ja seutukunnan sisällä hyödyntäen seka Akaan opistoa että Valkeakoski-opistoa, joka vastaa kuntien yhteistyösopimuksen mukaan opettajien koulutuksen koordinoinnista.

Opettajien koulutusta toteutetaan OPE.FI- koulutuksen periaatteiden mukaisesti, koulujen TVT -tukihenkilö kouluttaa oman koulunsa henkilökuntaa sekä jokaisen omista tarpeista lähtien että myös yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti.
Vuosina 2002-03 Urjalassa toteutetaan OPE.FI - koulutushanke yhteistyössä Opetushallituksen ja Opekon kanssa. Vuoden 2004 loppuun mennessä kaikki opettajat hallitsevat OPE.FI II- taidot ja voivat siten paremmin hyödyntää tietotekniikkaa opetuksessa.

Seutukunnallisesti pyritään yhteisesti kehittämään koulutusta valtakunnallista hanketta enemmän oppiainekohtaisemmin

Yläasteella ja lukiossa panostetaan verkkopohjaisen opiskelun käyttöönoton lisäämiseen tuottamalla materiaalia eri aihealueisiin ja verkottumalla lähikuntien vastaavien oppilaitosten kanssa. Myös videoneuvotteluyhteys voi palvella tätä päämäärää.

Kiireellisin koulutustarve liittyy keväällä 2003 käyttöönotettaviin uusiin laitteistoihin ja ohjelmiin.

Syksystä 2003 alkaen pyritään järjestämään perustaitojen kertausta ja mieleenpalauttamista sisältäviä koulutusosioita iltapäiväkoulutuksena osin työtunneilla ja osin vapaa-ajalla vuosien 1996-97 mallin mukaan. Koulutus tulee järjestää Urjalassa.

Opettajia kannustetaan myös omatoimiseen opiskeluun. Esimerkiksi internetissä voi kerrata tietoja ja taitoja erillisessä kansalaisen ajokorttikoulussa ilmaiseksi osoitteessa: http://www.atk-ajokorttikoulu.net/

Urjanet ja Epinet hankkeilla pyrittiin aktiivisesti viemään eteenpäin laitteistojen, ohjelmistojen käyttöä ja osaamista. Silti on edelleen tässä suhteessa yksittäisillä kouluilla edelleen varsin suurta vaihtelua.. Tietoverkkoja ja ohjelmistoja hyödynnetään jo nyt monin tavoin opetuksessa. Suurin haaste onkin ehkä siinä, miten saada hyödyntämisen taso vakiinnutettua tavoitellulle tasolle kouluasteittain.

Kun oppilaitosten tietokoneisiin liittyvä tekninen, pedagoginen ja laitteistopohjainen taso vaihtelee, on myös oppilaitten vastaava osaamistaso varsin erilaista.

Kodin ja koulun yhteistyö

Yhdeksällä kymmenestä kodista on jonkinlainen tietokone. Noin puolella talouksista on internet-yhteys. Myös kännykkä alkaa olla joka kodin puhelin.
Lähivuosina sähköposti voi olla kätevä ja nopein tapa tiedottaa vanhemmille koulun asioista. Pulma voi tietenkin olla siinä, etteivät kaikki lue sähköpostiaan säännöllisesti. Vähän käytetty tapa on lähettää ryhmäviesti kännykkään.

Seutukunnallisesti voitaisiin luoda virtuaalikoulun yhteyteen tai Pedanet-ympäristöön myös vanhempien yhteydenpito- ja keskusteluympäristö.

Niille vanhemmille, koululaisille ja muille kyläläisille, joilla ei ole tietokonetta ja yhteyksiä, voi koulu kyläyhteisössään tarjota tietotekniikkapalveluja. Sähköisen viestinnän ohella pitää varmistaa tiedonkulku kaikille vanhemmille ja heiltä vastaavasti kouluun.

Koulukohtaisesti voidaan kehitellä erilaisia kokeiluja ja omia malleja. Vanhempien oma aktiivisuus ja kiinnostus on tässä suhteessa ratkaisevan tärkeää.

Arviointi ja seuranta

Kun tämä strategia on hyväksytty järjestetään seuranta siten, että koulutuslautakunta saa vuosittain toteutumisraportin, joka on käsitelty kouluissa ja koulun johtajien kokouksessa. Talousarvion yhteydessä seurataan hankintaohjelman toteutumista.

Seutukunnallisesti olisi paikallaan muodostaa työryhmä, joka vuosittain seuraisi ohjelmistojen päivitystä ja hankintaa.

Uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton myötä seurataan ja arvioidaan strategian opetus- ja oppimissisältöjen tavoitteiden toteutumista ja tehdään tarvittaessa korjaus- ja parannusehdotuksia.

Koulutuksen osalta seuranta on osin järjestettävä seutukunnallisesti, koska sopimuksella täydennyskoulutus on ohjattu Valkeakoski-opiston koordinoitavaksi. Koulutuksen tulee pääosin tapahtua Urjalassa.

Ehdotus opetussuunnitelman tavoitteiksi

Tietotekniikan opetuksen osa-alueet ja eteneminen luokka-asteittain Urjalassa luokat 1-6

Seuraavassa tietokoneen käyttötaidoton jaettu osa-alueisiin.
Osa-alueiden rajat ja tietokoneohjelmien ominaisuudet menevät jonkin verran
päällekkäin.. Seuraava jako selkeyttää opetuksen järjestämistä. Tieto- ja viestintätekniikka ei ole erillinen oppiaine, vaan se sisältyy Urjalassa muihin ainesiin

Yleiset tietokonetaidot
(tietokoneen käynnistäminen, sammuttaminen, tulostaminen, tallentaminen, ...)

Tiedonhankintataidot
(lähiverkon tietokannat, CD-ROM, Internet, ...)

Tekstinkäsittely
(kirjoittaminen ja näppäimistön hallinta, tekstin muokkaaminen

Kuvankäsittely
(bittikartat ja vektorigrafiikka; piirtäminen, editoiminen, skannaus ...)

Julkaisu
(suunnittelu, sommittelu, taitto; myös sähköiset julkaisut)

Taulukkolaskenta ja graafinen esitys
(taulukointi, laskentakaavat, kuvaajien teko, ...)

Tietokoneavusteinen musiikki
( tietokone musiikin tekovälineenä; notaatio, sekvensseri, syntetisaattori,
opetusohjelmat, ...)

Hypermedia
( teksti, hyperteksti, ääni, kuva, animaatio, video samassa ympäristössä)

Viestimien käyttö
( puhelin, kännykkä, sähköposti, digi-tv, chat, news jne )

Tallennuslaitteiden käytön hallinta ( television ja videon käyttö, nauhatallennus, CD:lle tallentaminen, videokuvaus )

Näissä tietotekniikan osa-alueissa suositellaan edettäväksi eri luokka-asteilla seuraavasti Koulun ja luokan painopistealueiden, oppilasryhmän resurssien ja yksilön (opettaja ja oppilas ) taitojen mukaan etenemistahti voi olla huomattavasti nopeampaakin tai hitaampaa.

Koulun tietotekniikan opetus sisältyy eri oppiaineisiin ja aihepiireihin. Opettelu nivelletään harjoituksena ajankohtaiseen opeteltavaan aiheeseen. Koulukohtaisesti voidaan käyttää myös erillisiä tunteja tai kerhoresurssia tai valinnaisuutta ja jaksotusta, jolloin voidaan harkita myös koulukohtaisia opettajavaihtoja uusien asioiden opettelussa.

Yleiset tietokonetaidot

1 - 2 luokka

*käynnistäminen, sammuttaminen

*hiiren käyttö (oikea rento ote, ykkös- ja kakkospainikkeen
periaatteet)

*käynnistäminen kuvakkeesta; ryhmät (kansiot) ja ikonit
(pikakuvakkeet)

*kirjainten, numeroiden ja muiden yleisimpien näppäintoimintojen
hallinta (ainakin enter, shift, space, del ja backspace)

*tallentaminen (tallenna/tallenna nimellä; levyke, kiintolevy,
verkkoasema)

*tiedoston avaaminen (myös aktiivisen aseman/hakemiston
vaihtaminen)

*tulostaminen (sekä pikapainikkeella että Tiedosto-valikosta)

*Windowsin yläpainikkeet (kutista kuvakkeeksi, pienennä/suurenna, sulje)

3 - 4

*tulostusasetukset: tulostusalue ja -määrä, mahdollinen skaalaus

*useiden sovellusten samanaikainen käyttö

*esikatselun käyttäminen (samalla minimoidaan hukkatulosteet)

5 - 6

*edellä mainitut rutiinit itsenäisesti

*tiedostonhallinnan perusteet: siirrä, kopioi, poista, hakemiston
luominen

Tiedonhankintataidot

1 - 2

*tiedon etsiminen rajatuista tietokannoista, esim. opetusohjelmista
*tutustuminen Internettiin.

3 - 4

*tiedon etsiminen yleistietokannoista (esim. CD-Facta)

*itsenäinen CD-ROM -materiaalin käyttäminen
*internetin käyttäminen tiedonhaussa

5 - 6

*itsenäinen CD-ROM -materiaalin käyttäminen

*internetin käyttäminen tiedonhaussa; hakustrategiat:

* kuumat sanat, linkkilistat, osoitehaku sekä aihepiiri-,sana- ja karttahaku

Tekstinkäsittely

1 - 2

*Näppäimistön käyttö (alusta asti molemmat kädet mukaan)

*Yleisimmät näppäimet tekstinkäsittelyssä: kirjaimet ja numerot sekä enter (rivinvaihto), space (sanaväli), shift (isot kirjaimet), del (poistaminen oikealta), backspace (poistaminen vasemmalta)

3 - 4

*Tekstin muokkaaminen (aktivoiminen, kirjainkoot, kirjasinlajit)

*Tasauksen hallinta (vasen, tasattu, keskitetty)
*Rivivälin vaihtaminen
*Luetteloiden laatiminen

5 - 6

*Sivu- ja kappaleasetukset, esim. paperikoon ja marginaalien
muuttaminen. Sarkaimien käyttö

Kuvankäsittely

1 - 2

*tutustuminen bittikarttaohjelmaan (esim. Paint)

*piirrosohjelman perustyökalut (ainakin sivellin, kumi, viiva, geometriset muodot)

*värien vaihtaminen (täyttöväri, viivanväri, taustaväri)

3 - 4

*piirrosohjelmassa leikkaaminen, kopioiminen, liittäminen

*zoomaus

5 - 6

*bittikarttakuvan muokkaaminen (esim. Corel PhotoPaint)

*tutustuminen vektorigrafiikkaan; skaalaus, editoiminen, ...
ainakin vapaavalintaisessa opetuksessa (esim.. PaintshoPro tai Photoshop)

*kuvanluku eli skannaus; opetellaan ainakin ohjatusti käyttämään skanneria

Julkaisun teko

1 - 2

*Sisällön tuottaminen koulun julkaisuihin

3 - 4

*kuvan liittäminen tekstinkäsittelyohjelmaan

*sivun (esim. A4) rakentaminen eri tekstityylejä ja -kokoja sekä kuvia
yhdistellen

*tekstinkäsittelyohjelmassa (haluttaessa myös varsinaisessa
julkaisuohjelmassa)

*Verkkolehden tekeminen esim Pedanet ympäristöön.

5 - 6

*erilaisten graafisten tuotosten (esitelmät, kortit, julisteet, mainokset, ...) tekoa

* eri tekstityylejä ja -kokoja sekä kuvia yhdistellen j julkaisuohjelmalla
*perehdytään myös sähköisiin julkaisuihin; oppilaat voivat luoda esim. Internetiin WWW-sivuja ja Power Point-esityksiä ja verkkolehtiä.

 

Taulukkolaskenta ja graafinen esitys

3 - 4

*tehdään taulukkoja (teksti ja numeroarvot)

*opetellaan ohjatusti tekemään helppoja graafisia esityksiä, esim.
pylväs- ja viivadiagrammeja

5 - 6

*tehdään taulukkoja ja ohjatusti voidaan syöttää laskentakaavoja (summa, erotus, keskiarvo, ...)
*opetellaan tekemään itsenäisesti graafisia esityksiä, esim. pylväs- ja viiva- ja ympyrädiagrammeja

Tietokoneavusteinen musiikki

1 - 2

*haluttaessa opetuksessa voidaan käyttää erityisiä musiikin
opetusohjelmia

3 - 4

*tason mukaisia musiikin opetusohjelmia ja opetuspelejä
*tutustutaan tietokoneen ja syntetisaattorin avulla tehtyyn musiikkiin

5 - 6

*tason mukaisia musiikin opetusohjelmia

*tutustutaan tietokonenotaatioon ja sekvensserityöskentelyyn ja säestysohjelmiin

Hypermedia

3 - 4

· tutustutaan valmiisiin hypermediatuotteisiin; etenkin CD-ROM
-opetusohjelmiin ja tietokantoihin

5 - 6

*käytetään itsenäisesti valmiita hypermediatuotteita (esim. CD--ohjelmia)

*haluttaessa tutustutaan hypermedia-ohjelmointiin (esim. Toolbook)

*mahdollisesti vapaavalintaisen ryhmän merkeissä perehdytään syvemmin ohjelmointiin ja tehdään omia (opetus)ohjelmia hypermedian keinoin

Viestimien käyttö

1 - 2
*Puhelimen ja kännykän käyttö, vastaaminen ja soittaminen.

3 - 4
*Edellisen lisäksi sähköpostin avaaminen, kirjoitus ja lähettäminen.

* Piirtoheittimen käyttö.

*( Digitaali ) kameran käyttö.

5 - 6
*Chat, IRC- ja muu viestintä ja nettietiketti. Digi-Tv ja muu kaksisuuntainen viestintä.
*Multimediaprojektorin käyttö.

Tallennuslaitteiden käyttö

1 - 2
Videon käyttö televisiossa, CD-levyn soittaminen ja käyttö tietokoneissa.

3 - 4
Nauhoitus videolla, ääninauhan tallennus, mikrofonin käyttö. Omien tuotosten tallentaminen CD-levylle.

5 - 6
*Edellisten aiheiden syventäminen, videokuvaus, leikkaus, äänitys. *Tekijänoikeudet.

Ehdotus tietotekniikan opetusjärjestelyiksi Urjalassa luokilla 7-9

Nykyisen tuntijaon puitteissa tietotekniikkaa opetetaan valinnaisaineena 8. ja 9. luokilla. Monet kokevat ongelmana sen, että 7. luokalla ei ole muuta tuntumaa tietotekniikkaan kuin opettajasta ja aineesta riippuen satunnaisia tunteja joidenkin opetusohjelmien käyttöä ja/tai tiedon hakua internetistä.

Seuraavassa ehdotuksessa on lähdetty siitä, että tietotekniikka on erillinen aine, jolla on oma tuntimääränsä 1 - 5 kurssia ko. luokkien aikana. Miten kurssit sijoittuvat eri luokille, olisi myös ratkaistava tässä yhteydessä.

1. kurssi 7. luokalla olisi kaikille pakollinen. Se olisi jo opitun kertausta ja osittain syventämistä. Vaikka pisimmälle edenneiden mielestä tämä olisi ajan haaskausta, olisi se tärkeää eri koulujen opettajien painotuseroista johtuvien tasoerojen poistamiseksi esim. näppäilytaidon osalta. Samalla voitaisiin käsitellä tietokoneen historiaa ja rakennetta tavallisen käyttäjän näkökulmasta.

Kurssit 2 -5 valinnaisaineena luokilla 8 - 9.

2. kurssi sisältäisi piirtämistä ja kuvan käsittelyä, sekä internetin ja sähköpostin hyötykäyttöä. Mahdollisesti tutustumisen Pedanet-ympäristöön. Näppäilytaidon kehittäminen on myös osa tätä kurssia.

3. kurssi sisältäisi lähinnä tekstinkäsittelyä. Opetellaan asiakirjojen laatimista, yhdistämään edellisellä kurssilla tehtyjä kuvia tekstiin ja laaditaan kuvista ja tekstistä yhtenäinen esitys PowerPointilla.

4. kurssi olisi laskentaa, eli taulukkolaskentaohjelman soveltamista käytännön ongelmissa. Lisäksi yksinkertaisen tietokannan suunnittelua ja laadintaa.

5. kurssi antaisi pohjan tiedon esittämiseen multimedian keinoin. Käydään läpi koko multimediaesityksen luomisprosessi suunnittelusta valmiiseen CD-ROM levyllä olevaan tuotteeseen. Jokainen oppilas tekee oman työnsä valitsemastaan aiheesta.

Tavoitteena on, että yläasteen jälkeen oppilas voi suorittaa tietotekniikan A-ajokorttitutkinnon. Tutkinnon voi suorittaa esimerkiksi Akaan-opistolle.

Lukio

Väinö Linnan lukiossa on tällä hetkellä tarjolla kaksi kurssia tietotekniikkaa. Molemmat kurssit ovat soveltavia kursseja. Kurssien tarkoitus on antaa oppilaalle perustietoja tietotekniikasta.

AT1: Tietotekniikan käyttötaito sisältää mm. seuraavat aihekokonaisuudet

· käyttöjärjestelmän ( perusteet
·sähköpostin käyttö ( mm. liitetiedostojen lähettäminen ja
vastaanottaminen)
·tietoverkkojen käyttö
tekstinkäsittelytaitojen laajentaminen (mm. tyylien luomien, automaattiset sisällysluettelot, valmiiden asiakirjamallien luominen, asiakirjojen yhdistäminen (joukkokirjeet), matemaattisen tekstin kirjoittaminen kaavaeditorilla)

· skannaus ja digitaalikameran käyttö
·kuvanmuokkauksen perusteet
·tietoa virusten torjunnasta
·esitysgrafiikkaohjelman (Power Point) opettelu


AT2: Työvälineohjelmat sisältää mm. seuraavat aihekokonaisuudet
·taulukkolaskentaohjelman (Excelin) taitojen laajentaminen
(mm. lajittelu, suodatus, makrot, taulukoiden suojaus sekä soveltavan harjoitustyön tekeminen)

·HTML-kielen perusteisiin tutustuminen itse koodaamalla

- editorin (1st page 2000) käytön opettelu
·oman kotisivun luominen

·tiedostojen siirto tietoverkkoon


Lukiossa voisi tulevaisuudessa olla mm.

·multimediaa tuottamista (esim. MultiMakerin avulla)
·Linuxiin tutustumista
·ohjelmointia (esim. Java)
·matematiikkaohjelman (esim. Mathematica tai Mathcad) opiskelua
·kuvankäsittelyä


Linux ja ohjelmointi vaatisivat lisäkoulutusta opettajalle. Myös yhteistyö toisen oppilaitoksen (esim. ammattikorkeakoulun tai aikuiskoulutuskeskuksen) kanssa voisi olla antoisaa. Myöskään verkkokursseja ei sovi unohtaa. Matematiikkaohjelmat vaatisivat kyseisen ohjelman hankkimisen koululle.

Lahjakkailla ja pidemmällä edenneillä tavoitteena on valmiudet suorittaa AB-ajokorttti tietotekniikassa


Kustannukset

Kustannukset lopullisesti riippuvat valittavista ohjelmistoista. Karkeasti laskien voi todeta, että työasemakustannukset ilman opetuksen omia ohjelmia ovat noin 40 euroa konetta kohden kuukaudessa eli 480 euroa vuodessa laitevuokrana. Oppilaskoneen hinnaksi ohjelmistoineen tullee noin 52 euroa. Lisäksi tulee oheislaitekustannukset ja opetusohjelmien lisenssit.

Tietotekniikan kustannukset kasvavat koulukohtaisesti laskien huomattavasti nykyisestä, mutta toisaalta koneet ovat aina uusia.

"Työasemien hinnan ovat näytöstä riippuen Työasema 1) 36,64 - 61,37 €
Ulkoinen polttava CD optiona 190 €
Työasema 2) 40,03 - 65,66 €"

Aikataulu

Seuraavassa on tavoitteellinen hankintaohjelma:

Yläasteen ja lukion hankintaohjelma päivitetään erikseen myöhemmin.

Linkkipankki

Koulujen yhteisille kotisivuille laitetaan lista, johon kerätään kuukausittain uusia mielenkiintoisia ja hyväksi havaittuja opetusta tukevia linkkejä. Vuonna 2003 jokainen koulu voisi toimittaa kuukausittain vaikkapa viisi linkkiä. Ylläpidosta huolehtii aluksi Menosten koulu. Löydät nyt osoitteesta: www.urjala.fi/palvelut/koulut/menosten

Työnjakoa voitaisiin tehdä myös niin, että kukin koulu keskittyy etsimään jonkin oppiaineen tai alan linkkejä. Seuraavat osoitteet eivät ole linkkejä. Useimmat niistä löydät Mneosten koulun linkkimesta-seivulta.

http://www.tkukoulu.fi/vlinkit/db/
http://pelu.jns.fi/~oppilink/
http://www.tkukoulu.fi/perunakellari/
http://www.koulukanava.fi/oppimateriaali.htm
http://www.koulut.kuopio.fi/~Pirtti/linkit.htm
http://www.makupalat.fi/
http://porikori.cedunet.com/
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/infoplaneetta.html
http://www.birdlife.fi/
http://sivut.koti.soon.fi/kytoh/sieniopas/frameset.htm
http://www.kotus.fi/huolto/kielitoimisto/
http://www.kotus.fi/huolto/kielitoimisto/ sanakirjoja ja kielenhuoltoa
http://kertotaulu.cedunet.com/ kertotauluja ja jakotauluja
http://www.edu.fi/koulukaveri/
http://personal.inet.fi/koti/jaaha/oppim.htm Paljon tietotekniikkaan liittyviä lisälinkkejä
http://koti.mbnet.fi/olska/olinkit.html valtava määrä linkkejä eri oppiaineista ja aihealueista
http://www.info.tampere.fi/a/tammela/koulu/opet/kaitsu/links/kklink6.html
http://personal.inet.fi/koulu/akryn.koulu/oplinkit.htm Pitkä lista oppiaineittain jne
http://www.nurmijarvi.fi/koulutus/koulut/wlepsama/koulul.html Lepsämän koulun linkkilista
http://www.tornio.fi/eve/LINKIT.HTM
http://educa.kpnet.fi/himanka/koulut/ala-astekk/historia.htm

Yläasteen opettajien tapoja hyödyntää tietotekniikkaa opetuksessa:

Opetusohjelmia käytetään lähinnä kielissä, matematiikassa, fysiikka-kemiassa ja biologiassa. Niitä voi käyttää myös "netin" kautta oppikirjan kustantajien tai aineopettajajärjestöjen sivuilla, tai hakea sieltä valmista lisämateriaalia.
Internetiä käytetään paljon tiedon lähteenä monissa muissakin aineissa.
Paljon käytetään tietokonetta tietysti myös tavalliseen tekstin ja/tai kalvojen tuottamiseen.

Käytettyjä www-sivuja aineittain:

Matematiikka, fys-kem:
www.makupalat.fi --> matematiikka, fysiikka, kemia,
www.maol.fi
Kielet: www.koulukanava.fi
www.goethe.fi
www.wsoy.fi
www.otava.fi
www.skolverket.se
www.alltomstockholm.se

Tekstiilityö:
www.emotuotanto.fi
www.tkukoulu.fi/handmade
www.annthegran.com
www.silkimport.fi
www.joensuu.fi
www.bernina.com

Ongelmina koetaan "netin" käytössä vanhempien koneiden hitaus ja muun houkuttelevan aineiston runsaus, muussa käytössä edellisten lisäksi sopivien ohjelmien vähäisyys, myös pääsy ATK-luokkaan ei aina järjesty parhaaseen aikaan. Välineistöä, ohjelmistoa ja koulutusta lisäämällä ja kehittämällä käyttö helpottuisi, jolloin niitä tulisi käytettyä enemmän.


Vinkkilista käyttökelpoisista ohjelmista

Koulujen yhteisille sivuille kootaan lista käyttökelpoisista ohjelmista arviointeineen niiden käyttökelpoisuudesta. Tämänkin listan ylläpitäminen sopisi jollekin koululle tai koulutoimistolle.


Liitteet

1. Opettajakysely ala-asteilla
2 .Opettajakysely yläaste ja lukio
3. Laite- ja ohjelmistokartoituslomake

4. Lomake luvan saamiseksi oppilaan nimen ja kuvan käyttöön kotisivuilla ja nettijulkaisuissa.
Liitteitä ei julkaista tässä nettiversiossa.

Laatinut: Seppo Pirhonen, päivitys 5.2.2003