Kouluselvitys
Mahdolliset koulumallit
Nykytila Vakautustyöryhmä Oppilasrajan nosto Viiden koulun malli
Neljän koulun malli Kolmen koulun malli Kahden koulun malli Yhden koulun malli
Muita malleja Vaihtoehtojen arviointia Palaute  

Nykytila

Seitsemän ala-asteen koulua, joissa nyt 333 oppilasta, erityisluokilla 29 oppilasta
20 luokanopettajaa
kaksi erityisopettajaa
kaksi englanninlehtoria
kiertävä erityisopettaja
kaksi tuntiopettajaa
8 koulunkäyntiavustajaa, joista 3 vakinaista, 2 määräaikaista,
3 talonmiestä
siivous- ja ruokahuoltoyksikössä työskentelevät koulutyöntekijät

Jos armovuosi säilyy, loppuu Menonen 2008 ja Puolimatka 2010; Halkivaha 2013 ja Nuutajärvi 2013 ellei kouluihin tule lisää muutto-oppilaita.
Ennusteen mukaan oppilasmäärä laskee ala-asteella 68 oppilasta vuoteen 2012 ja yläasteella 27 eli yhteensä 95.

Vakautustyöryhmän esitys

Menosten ja Puolimatkan koulut lopetetaan 2007.
Jää viisi koulua 326 oppilasta
Luokanopettajia: Kirkonkylä 6. Asema 6, Urjalankylä, Nuutajärvi ja Halkivaha kaksi, jos Menonen liitetään Kirkonkylään
Myöhemmin on havaittu että, jos Menonen liitetään Nuutajärveen, tarvitaan sinne kolmas opettaja. Urjalankylään tarvitaan myös kolmas opettaja Puolimatkan liittyessä
Luokanopettajia 19 tai 20, englanninopetus 2
Urjalankylässä yksi opettaja eläkkeelle ja Nuutajärvellä täytetään väliaikaisesti täytetty vakinaisella.

Jos valtuuston periaatepäätös oppilasrajoista jää voimaan muiden kuin kyläkoulujen kohdalta niin sekä Asemalla että Kirkonkylässä olisi viisi opettajaa.
Muiden kyläkoulujen loppuminen riippuu valtuuston päätöksestä.

Tässä mallissa Kirkonkylä muutuisi 6-opettajaiseksi
Ylemmästä taulukosta käy ilmi, että oppilasmäärä on liian suuri kahdelle opetusryhmälle neljä ensimmäistä vuotta. Alempi taulukko osoittaa oppilasmäärän, kun koulussa on kolme opettajaa.
Ylemmästä taulukosta käy ilmi, että oppilasmäärä on liian suuri kahdelle opetusryhmälle. Alempi taulukko osoittaa oppilasmäärän, kun koulussa on kolme opettajaa.

Vähimmäisoppilasmäärän nostaminen 20 oppilaaseen

Armovuosia ei käytössä
Jos päätös voimaan heti, loppuisivat Menonen ja Puolimatka 2007, Halkivaha 2009 ja Nuutajärvi 2011.
Jos Menonen liitettäisiin, Nuutajärveen jatkaisi Nuutajärvi pidempään.
Jäljelle jäisi kolme tai neljä koulua.


Viiden koulun malli

Silloin toimisivat Asema, Kirkonkylä, Nuutajärvi ja Urjalankylä Puolimtakan kanssa sekä Halkivaha. Menonen voisi olla joko Kirkonkylän tai Nuutajärven kanssa. Uhanalaisia olisivat Halkivaha ja Nuutajärvi.

Neljän koulun malli

Tämä edellyttäisi Menosten liittämistä Nuutajärveen ja Halkivahan yhdistymistä Puolimatkan kanssa Urjalankylään. Jäljelle jäisivät Asema, Kirkonkylä, Nuutajärvi ja Urjalankylä

Kolmen koulun malli

Jäljellä olisi kolme koulua Asema, Kirkonkylä ja Urjalankylä

Tässä mallissa yhdistetäisiin nykyisistä kouluista ja oppilaakisottoalueista Menonen ja Nuutajärvi Kirkonkylää. Vastaavasti Halkivaha ja Puolimatka liitettäisiin Urjalankylään. Asema säilyisi ennallaan. Teoriassa on mahdollista muuttaa myös Kirkonkylän ja Aseman rajaa.

Opettajia tarvittaisiin Asemalle viisi ja vuodesta 2012 neljä ellei haluta pitää kuusiopettajaisena.
Kirkonkylässä olisi kuusi opettajaa eli jokaisella luokalla yksi
Urjalankylässä olisi kolme opettajaa eli 1.-2., 3.-4. ja 5.-6. luokat
Englanninopettajia tarvittaisiin yksi ja lisäksi yläasteelta lisäapua muutama tunti, koska opetusvelvollisuus 20 tuntia
Luokanopettajia minimissään 14 ja max 16

Yhdistetty Kirkonkylä, Menonen ja Nuutajärvi


Jokainen vuosiluokka olisi oma luokkansa:
Yhdistetty Urjalankylä, Halkivaha ja Puolimatka
Alempana luokkajako Urjalankylässä kolmella opettajalla.
Kahden koulun malli

Tässä mallissa kaikki muut koulut liitettäisiin Kirkonkylään ja Asema jäisi ennalleen tai sitten oppilaaksiottoalueen rajaa tarkistettaisiin Aseman ja Kirkonkylän välillä.

Tämä malli merkitsisi sitä, että Kirkonkylässä olisi jokaisella vuosiluokalla kaksi rinnakkaisluokkaa ja opettajia tarvittaisiin 12.. Asemalla opettajatarve olisi entinen eli sama kuin kolmen koulun mallissa ja nykytilanteessa.
Tämä malli edellyttäisi Kirkonkylän koulun laajentamista ja erityisluokkien siirtämistä muualle johonkin lakkautettuun kyläkouluun.

Yhdistetty Kirkonkylä, Halkivaha, Menonen, Nuutajärvi, Puolimatka ja Urjalankylä.

Yhden koulun malli
Tarvittaisiin 12 luokanopettajaa ja välillä 13.
Koulun tulisi toimia ilmeisesti joko Kirkonkylässä tai sitten yhdessä yläasteen kanssa.
Edellyttäisi huomattavaa lisärakentamista.

Muita malleja

Valtuutettu Kyllikki Lähdeniemi esitti aloitteessaan Urjalankylän koulun lakkauttamista, jolloin jäljelle jäisi Puolimatka. Samaa ajatus on joskus aiemminkin ollut esillä ja silloin rajaksi esitettiin Urjalankylän jokea, jolloin länsipuoli menisi Puolimatkaan ja itäpuoli Kirkonkylään. Jakoperustetta mietittäessä pitäisi laskea sekä nykyisten että tulevien oppilaiden asuinpaikat. Tietysti raja voidaan määritellä vaikkapa Naurismonmäkeen, mutta silloin Puolimatkaan ei tulisi koivin paljon oppilaita.

Tämä malli johtaisi myös siihen että Halkivahan joskus lakatessa oppilaat menisivät Kirkonkylään. Osa kylän lapsista saattaa valita myös Punkalaitumen Oriniemen koulun, Vesilahden tai Vammalan suunnan. Kirkonkylässä tulisi suuria vuosiluokkia.

Ongelmallista on Aseman koulun oppilasmäärä. Siihen ei ole enää liitettävissä mitään kyläkoulua. Menosista ei ole luontevaa yhteyttä, eikä se ole kyläläisille mitenkään luonteva suunta, vaikka yhdestä perheestä on siellä koulua käytykin. Ainoa tapa saada uusia oppilaita olisi rajan tarkistaminen Kirkonkylän kanssa. Raja taitaa olla niin vakiintunut, että siihen ei löydy sopivaa tahtotilaa.

Eräs ajatus oli jossain vaiheessa, että sekä koko kunnan yhteinen ala-aste että yläaste toimisivat nykyisellä Huhdin koululla ja lukio siirtyisi Kirkonkylän koulun tiloihin. Yläasteella ja lukiolla on kuitenkin paljon yhteisiä opettajia, jolloin yhteiskäyttö hankaloituisi.

Erityisluokat ovat jo yhden kyläkoulun suuruiset. Syksystä 2007 on tarkoitus siirtää yläasteikäiset erityisoppilaat Huhdin koululle, jolloin ala-asteikäiset jatkaisivat Kirkonkylässä. Koska kaikki kyläkoulut ovat hyvässä kunnossa, olisi mahdollista siirtää johonkin niistä, jolloin kylässä säilyisi kokoontumispaikka.

Vaihtoehtojen arviointia

Oppilasmäärä laskee niin paljon, ettei nykyinen koulumäärä säily. Kysymys on siitä millaisella toimenpiteillä koulujen määrä vähentyy. Inhimillisintä olisi pitää kiinni luonnollisen poistuman mallista. Kylissä ymmärretään koulun loppuminen kun oppilaat loppuvat.

Vakauttamistyöryhmän esitys johtaa ajautumismalliin, jossa kaikki kyläkoulut yksi toisensa jälkeen loppuvat. Jos kyläkoulujen oppilasmäärä vähimmäisrajaa nostetaan 16 oppilastaa 20 oppilaaseen, toteutuu ajautumismalli hieman nopeammin. Jos raja olisi 25, loppuvat kaikki kyläkoulut vielä nopeammin. Erilaisin yhdistämisin voidaan säästää yhdestä kahteen kyläkoulua ja lisäksi olisi kaksi taajamakoulua eli Asema ja Kirkonkylä.

Yhden koulun malli loisi yhtenäisen peruskoulun ala-asteelta yläasteelle. Se merkitsisi kuitenkin paljon kuljetuksia, vaikeuttaisi esiopetuksen järjestämistä ja merkitsisi huomattavaa lisärakentamista. Samoin kävisi kahden koulun mallissa.

Kolmen koulun malli olisi ilmeisesti tulevaisuudessa todennäköisin. Se merkitsee osin pitkiä koulumatkoja ja ilmeisesti osa ikäluokasta menisi naapurikuntiin, joiden kanssa tulisi neuvotella yhteistyöstä raja-alueilla Halkivahan, Menosten, Nuutajärven ja Puolimatkan osalta.

Kaikkien ratkaisut vaativat paljon selvitystyötä. Siksi ehdotettu aikalisä olisi paikallaan, jotta kaikki mahdollisuudet voitaisiin rauhassa selvittää.

Koulujen menoista suurin osa aiheutuu henkilöstökuluista. Opettajien määrä vaikuttaa koulun kuluihin. Oppilasaineksen muuttuminen merkitsee erityisopetuksen tarpeen kasvua. Pienissä yksiköissä on ollut mahdollista viedä eteenpäin oppilaita, jotka suurissa yksiköissä siirtyvät nopeammin erityisoppilaiksi. Henkilökohtaisia koulunkäyntiavustajia tarvitaan myös normaalissa luokkaopetuksessa ja heitä on nyt kaikissa muissa paitsi Halkivahassa ja Menosissa.

Esiopetusta ja erityisopetusta ei ole tässä yhteydessä tarkasteltu. Esiopetusta ei ole tällä hetkellä Menosissa, Puolimatkassa ja Urjalankylässä. Erityisluokilla on Kirkonkylän koulun yhteydessä yhtä paljon oppilaita kuin kyläkoulussa keskimäärin. Erityisluokista yläasteikäiset on tarkoitus siirtää yläasteen kouluun. Kirkonkylän tilantarvetta helpottaisi, jos ala-asteen erityisluokat siirrettäisiin johonkin vapautuvaan kyläkouluun esim. Menosiin tai Puolimtkaan.

Urjalan koulurakennukset ovat hyvässä kunnossa, hyvin kalustettuja ja varustettu nykyaikaisin opetusvälinein ja oppimateriaalein. Kirkonkylän koulussa on peruskorjaustarve. Riippuen tulevista ratkaisuista sitä pitäisi myös laajentaa, jos kahden koulun malli toteutettaisiin..

Kouluilla on rakennuksina merkitystä kylien harrastus- ja kokoontumispaikkoina. Siksi tulee tarkkaan harkita niiden säilyttämistä kunnan omistuksessa tai luovuttamista kyläläisten käyttöön normaalia kauppaehtoja edullisemmin kylissä, joissa ei ole muuta lämmintä kokoontumispakkaa.

SP12.11.06

Voit antaa palautetta näistä malleista ja esittää myös uusia ideoita sähköpostilla